Kouluruoka

Mitä kouluissa tulisi syödä? Millainen on hyvä ateria? Paljonko joustovaraa kouluilla on päivittäisen ruuan suhteen? Vastaamme näihin kysymyksiin tällä sivulla – lue tietopakettimme ja muodosta vapaasti sen jälkeen oma mielipiteesi asiasta!

Kouluruokailu Suomessa

Koulussa tarjottava ateria on tärkeä osa peruskoululaisten päivittäistä ravintoannosta. Suomessa kouluruokailu on maksuton, ja siihen on oikeutettu jokainen suomalainen esi- ja peruskouluikäinen. Kouluruokailun tavoitteena onkin oppilaan terveyden edistäminen sekä luonnollisesti oppilaan pitäminen virkeänä ja oppimiskykyisenä koko koulupäivän ajan.

Kouluruokaan vaikuttaa moni asia, esimerkiksi käytettävissä olevat varat (”Näin paljon kouluruoka maksaa – olisitko valmis enempään” – Yle.fi ?) sekä ravitsemussuositukset. Viime aikoina kouluruokailua on kritisoitu monelta taholta – ravitsemustrendien muuttuessa ja väestön varallisuusasteen noustessa on alettu vaatia ruokaan lisää vaihtelevuutta. Enää ilmainen ruoka ei ole pääasia, vaan ruokailulta edellytetään enemmän. Vanhempien ruokatottumukset sekä ideologiat vaikuttavat lastenkin ruokailuun.

Paremman kouluruoan puolestapuhujat

Kouluruokailun historiaa

Ilmainen kouluruokailu alkoi Suomessa vuonna 1948. Eduskunta määräsi kaikki kansakoulut tarjoamaan koululaisille maksuttoman ruokailun vuonna 1943, mutta aikaraja käskyn toimeenpanolle oli vasta 1948, mistä syystä kyseistä vuotta pidetään suomalaisen kouluruokailun mittapaaluna.

Lain valmistelu alkoi jo 1930-luvulla, ja tuolloin esimerkiksi Turkuun alettiin jo perustaa koulujen yhteyteen omia keittoloita. Ne koulut, joista keittola puuttui, tilasivat ruuan jostain muualta. Tuohon aikaan ruokalistalta löytyi pääasiassa vellejä, keittoja ja puuroja. Väestö oli vähävaraista, ja ilmainen ruoka otettiin mukisematta vastaan.

Ilmaista ruokaa oli jaettu kansakouluissa jo 1900-luvun alusta lähtien, mutta tuolloin kyse oli köyhäinavusta. Kouluruokailun tarpeellisuus nousi aika ajoin keskustelun kohteeksi, ja vuonna 1905 Augusta af Heurlin perusti valtakunnallisen Koulukeittolayhdistyksen. Oppikouluissa ruoka oli aina maksullinen.

Suomessa siirryttiin peruskoulujärjestelmään vuonna 1972–1977. Tuolloin laki edellytti, että kaikkien peruskouluikäisten tuli saada lämmin ilmainen ateria kerran päivässä. Samalla tämä oikeus laajennettiin koskemaan myös lukioita ja ammattikouluja.

Missä maissa on ilmaista kouluruokailua?

Ilmainen kouluruokailu ei ole vain suomalainen erikoisuus. Ilmaista ruokaa saa koulupäivän aikana esimerkiksi Ruotsissa, jossa oppilaat saavat rakentaa ruokalautasensa sisällön buffetista. Ruoka on pitkälti samanlaista Ruotsin kouluissa kuin Suomessakin.

Esimerkkejä eri maiden koululounaista

Monissa Pohjoismaissa kouluruokailu on maksullista, kuten hivenen yllättäen esimerkiksi Norjassa. Siellä koululaiset tuovat eväät kotoa ja syövät ne koulun kanttiinissa tai luokassa. Usein lounas onkin jonkin sortin täytetty voileipä tai muu välipalamainen, kylmä ateria. Monilta kouluilta voi kuitenkin ostaa edullisesti maitoa, jogurttia tai hedelmiä.

Monissa muissa Euroopan maissa kouluruokailu on yritysten järjestämää ja kokonaan maksullista, esimerkiksi Espanjassa. Sveitsissä ja Saksassa koululaiset taas menevät yleensä puolen päivän aikoihin koteihinsa lounaalle.

Mitä kouluissa syödään?

Kouluruokailussa tarjottavat annokset perustuvat suosituksiin, jotka on annettu Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokailusuosituksissa. Näiden säädösten tarkoitus on varmistaa, että ruoka täyttää oppilaiden ravitsemukselliset tarpeet ja että se olisi myös maittavaa.

Mikä on hyvää kouluruokaa

Myös opettajien suositellaan osallistuvan kouluruokailuun, ja itse ruokailutapahtuman merkitystä tulisi myös painottaa opetuksessa. Suosituksen mukaan ruokailuun tulisi käyttää 30 minuuttia, minkä jälkeen oppilailla tulisi olla aikaa lyhyeen ulkoiluhetkeen. Aina kolmen tunnin yhtäjaksoisen opetuksen jälkeen tulisi olla tarjolla terveellinen välipala.

Kouluruokailua varten tehdyt suositukset perustuvat virallisiin suomalaisiin ravitsemussuosituksiin, mitkä perustuvat lautasmalliin.

ravintosuositus
Ravitsemussuositusten mukaan aterian tulisi sisältää 55% hiilihydraatteja, 33% rasvaa ja 15 % proteiinia

Kaikesta aterian energiasta tulisi 55 % tulla hiilihydraatista, rasvasta 33 % ja proteiinista 15 %.Suolaa ja eläinrasvaa tulisi rajoittaa, ja aterialla tulisi suosia kuitua.

Miten laissa turvataan eritysruokavaliot?

Lain mukaan oppilaille on tarjottava erityisruokavalioateria, jos he eivät voi syödä normaalia kouluruokaa sairauden, uskonnollisen tai eettisen vakaumuksen takia. Jos ruokavalio määrätään sairauden hoidon tai muun terveydellisen syyn johdosta, tarvitaan erillinen lausunto lääkäriltä, ravitsemusterapeutilta tai terveydenhoitajalta.

Kasvisruoka koululaisilla

Saako kouluissa maksutonta välipalaa?

Joissain kouluissa on nykyään tapana tarjota perinteisen kouluruokailun lisäksi myös maksuton välipala koulupäivän aikana. Suurimmassa osassa kouluista tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan ole. Useissa kouluissa on tarjolla mahdollisuus ostaa välipaloja automaateista, mutta niissä ei suositella tarjottavan makeisia, virvoitusjuomia tai sokeroituja mehuja vaan sen sijaan terveellisiä tuotteita. Joissain kouluissa toimii myös oppilasyhdistysten ylläpitämiä kioskeja tai kanttiineja, joista voi ostaa purtavaa.